2002
19 11 2002 Herttoniemen yhteiskoulu à
10 12 2002 Gloria à
2003
21 3 2003 Kettutien nuorisotalo à
24 4 2003 Gloria à
26 4 2003 Gloria à
4 5 2003 Factory à
1 6 2003 Puistorock à
26 7 2003 Niinijokirock à
16 8 2003 Kontufest à
28 8 2003 Töölönlahden ranta à
6 9 2003 Viikin koetila à
15 10 2003 Factory à
24 10 2003 Siperia à
11 11 2003 Teron Niemisen asunto à
15 11 2003 Seilori à
12 12 2003 Kipsari à
2004
2 4 2004 Oranssi à
3 4 2004 Kannelmäen nuorisotalo à
9 4 2004 Siperia à
22 4 2004 Gloria à
14 5 2004 Wäiski à
5 6 2004 Hyvinkään työväentalo à
9 6 2004 Mo’de à
21 8 2004 Kontufest à
28 8 2004 Koskelan nuorisotalo à
4 9 2004 Siperia à
23 9 2004 Laakavuoren nuorisotalo à
13 10 2004 Taideteollinen korkeakoulu à
15 10 2004 Lentävä lautanen à
22 10 2004 Factory à
2005
14 1 2005 Siperia à
18 1 2005 Factory à
9 2 2005 Semifinaali à
26 2 2005 Vuosaaren telakka à
3 3 2005 Stellastar à
9 3 2005 Factory à
25 3 2005 Turkoosi à
2 4 2005 Oranssi à
6 4 2005 Tavastia à
9 4 2005 Keltainen leski à
6 5 2005 Tampereen ylioppilastalo à
26 5 2005 Stellastar à
31 5 2005 Ruttopuisto à
8 7 2005 Wäiski à
13 7 2005 Vuotalo à
14 7 2005 Torvi à
19 7 2005 On the Rocks à
24 7 2005 Kaivopuisto à
6 8 2005 Annikin Tähtimusiikkifestivaali à
13 8 2005 Ravintola Clipper à
19 8 2005 Kipsari à
2 9 2005 Oranssi à
23 9 2005 Semifinal à
15 10 2005 talo, Ikaalinen à
16 10 2005 talo, Ikaalinen à
21 10 2005 Telakka à
3 11 2005 Semifinal à
12 11 2005 Vastavirta à
23 11 2005 Gloria à
3 12 2005 Talo, Lepsämä à
5 12 2005 Jagellonica à
2006
21 1 2006 Turkoosi, Hki à
1 2 2006 Henrys Pub, Kuopio à
4 3 2006 Vastakulttuuriklubi, Loimaa à
18 3 2006 Wäiski, Hki à
25 3 2006 Pikkis rokkaa, Hki à
1 4 2006 Lentävä Lautanen, Oulu à
21 4 2006 Oranssi, Helsinki à
4 5 2006 Torvi, Lahti à
5 5 2006 Dubrovnik, Helsinki à
12 5 2006 Dina Tv à
25 5 2006 Semifinal, Helsinki à
2 6 2006 Bar 15, Seinäjoki à
4 6 2006 SähköjänisII, Pieksämäki à
7 6 2006 Nightlife Rock, Helsinki à
28 6 2006 Kuudes Linja, Helsinki à
2 7 2006 Päiväunifest, Helsinki à
11 7 2006 On the Rocks, Helsinki à
20 7 2006 Tavastia, Helsinki à
28 7 2006 S-Osis, Turku à
29 7 2006 Faces, Billnäs à
5 8 2006 Oiva, Karkkila à
11 8 2006 Henry's Pub, Kuopio à
12 8 2006 Meijerirock, Espoo à
9 9 2006 Klubi, Tampere à
15 9 2006 Aurinkorock, Vuotalo, Helsinki à
30 9 2006 Kultrock, Rytmikorjaamo, Seinäjoki à
7 10 2006 Liberte, Helsinki à
14 10 2006 Päiväkoti, Turku à
21 10 2006 Talo, Ikaalinen à
4 11 2006 Oranssi, Helsinki à
11 11 2006 Domma, Helsinki à
17 11 2006 S-Osis, Turku à
24 11 2006 Stadia, Helsinki à
15 12 2006 Fillari-Café, Lahti à
25 12 2006 Nosturi, Helsinki à
2007
06 01 2007 Torvi, Lahti à 2008
02 03 2007 Liberte, Helsinki à
10 03 2007 Gloria, Helsinki à
14 03 2007 Kuudes Linja, Helsinki à
23 03 2007 Nightlife Rock, Helsinki à
06 04 2007 Nosturi, Helsinki à
13 04 2007 Oranssi, Helsinki à
30 04 2007 Laterna, Tampere à
26 05 2007 Kelorock, Eurajoki à
12 06 2007 Stadirock, Helsinki à
16 06 2007 Provinssirock, Seinäjoki à
27 06 2007 Talo, Helsinki à
29 06 2007 Liberte, Helsinki à
13 07 2007 Klubi, Turku à
14 07 2007 Maksim, Salo à
21 07 2007 Tavastia, Helsinki à
28 07 2007 Karmarock, Harjavalta à
18 08 2007 Lampirock, Jokela à
23 08 2007 On the Rocks, Helsinki à
28 09 2007 Virgin Oil Co., Helsinki à
29 09 2007 Annis, Pori à
05 10 2007 Henry's Pub, Kuopio à
06 10 2007 Lutakko, Jyväskylä à
20 10 2007 Oranssi, Helsinki à
03 11 2007 Talo, Ikaalinen à
10 11 2007 S-Osis, Turku à
14 11 2007 Ilokivi, Jyväskylä à
24 11 2007 Bar-15, Seinäjoki à
07 03 2008 Tavastia, Helsinki à
08 03 2008 Liberte, Helsinki à
16 04 2008 Levykauppa Äx, Helsinki à
25 04 2008 Torvi, Lahtià
23 05 2008 Vernissa, Vantaa à
24 05 2008 Kelorock, Eurajoki à
29 05 2008 Kuudes Linja, Helsinki à
28 06 2008 Paskarock, Hämeenkyrö à
04 07 2008 Semifinal, Helsinki à
12 07 2008 Valborg, Naantali à
16 07 2008 Yo-Talo, Tampere à
19 07 2008 Sunset Beach Party, Karkkila à
08 08 2008 TVO, Turku à
15 08 2008 Klubi, Tampere à
16 08 2008 Lutakko Liekeissä, Jyväskylä à
20 08 2008 Lepakkomies, Helsinki à
25 09 2008 Factory, Helsinki à
26 09 2008 Oranssi Garage @ Suvilahden voimala, Helsinki à
18 10 2008 Talo, Ikaalinen à
30 10 2008 Liberte, Helsinki à
19 11 2002 Herttoniemen yhteiskoulu
21 3 2003 Kettutien nuorisotalo
Ääni & Vimma karsinnat. Ainoa keikkamme Kettukerhossa. Sama setti kuin Herttoniemen yhteiskoululla. Keikan jälkeen Mikko antoi uramme ensimmäisen ja parhaan haastattelun: “Halleluja! Halleluja! Halleluja! Halleluja!”
Ääni & Vimma semifinaali. Olisikohan tuo päivä ollut niin lähellä pitkää perjantaita, että suuntasimme VR:n makasiineille etsimään tarpeeksi suuria pölkkyjä noin 2-metriseen ristiin. Jostain karviaismarjapensaikosta Juho ronkki itselleen orjantappurakruunun. Esityksemme alkoi sillä, että Juho raahasi ristiään alasti lavaa kohti ja yleisö täytti osansa naureskelemalla ja pilkkaamalla häntä. Risti painoi varmaan yli sata kiloa ja Juho meinasi jäädä sen alle satimeen yrittäessään nousta lavalle. Soitimme kolme laulua: Oireisto, Suu auki, Revitäänpä tuo kirje auki. En löytänyt oikeaa nuottia Oireiston alussa ja siitä jäikin pieni pelko tuota biisiä kohtaan. Kun meille ilmoitettiin, että olimme päässeet finaaliin, hyppäsimme jonkinlaiseen kärryyn ja lähdimme ajelulle ympäri Glorian käytäviä, kunnes nainen sanoi meille: “Jos te ette heti tule alas sieltä kärryltä, ette pääsekään finaaliin!”
Ääni & Vimma finaali. Soitimme vissiin samat viisut kuin semifinaalissa plus pahamaineisen Kielen ja Perkeleen kolmet hevoset. Kieli sävellettiin nopeasti sen jälkeen, kun D-kieleni oli katkennut ja ylitimme pahasti soittoaikamme. Tunnelma oli silti erinomainen ja olin yhtäkkiä täysin varma, että voittaisimme koko kilpailun. Meitä haastateltiin jälleen, mutten ole koskaan nähnyt tuota haastattelua. Esitimme kappaleen nimeltä Joe Satriani. Emme kuitenkaan voittaneet, enkä ole vieläkään täysin toipunut häviöstämme.
Tulevien rokkitähtien kiirastuli. Mielestäni huonoin keikkamme. Viritimme lakanan lavan eteen ja soitimme Kuopuksen sen takana. Se oli hyvä idea, mutta lakanan läpi olisi pitänyt tajuta hypätä eikä kurkistaa. Kenties viimeinen kerta, kun soitimme Piilon. Keikan jälkeen lähdin ulos ovesta esiintymisasu päällä. Oli aika vilpoisaa ja jalkoihin alkoi sattua, joten yritin liikkua nurmikoita pitkin, mutta sieltäkin löytyi lasinsiruja. Sain Kulosaareen mennessä pummattua bussirahat ja pääsin turvallisesti 80N:ään napostelemaan bussilippuni.
Rekan lava Munkkiniemessä. Muita esiintyjiä Kerho, Dead Babes, KIA, Damet, Prode. Tämä oli todella mukava aurinkoinen päivä. Meillä oli noihin aikoihin käytössä ämpäri, johon yritimme kerätä kaikkia ihmisestä lähteviä juisseja, kuten kusta, sylkeä, räkää, spermaa, paskaa, yrjöä, kyyneliä, hikeä, rähmää, vaikkua, hilsettä, plakkia, kuolaa ja liisteriä. Olimme täyttäneet tuon ämpärin vedellä ja pyysin ihmisiä tulemaan lähemmäksi, koska muuten he saisivat ämpärillisen paskaa päällensä. Osa kuunteli, mutta nynnyt jäivät paikoilleen kauas ja muistaakseni Kuopuksen aikana kävin heittämässä ämpärin vedet heidän päällensä. Keikan jälkeen potkimme footbagiä ja löhöilimme nurmikossa.
Ensimmäinen keikkamme Helsingin ulkopuolella. Muita esiintyjiä Måsse, Googolplex. Olimme lähdössä matkaan, kun törmäsimme Keviniin. Kysyimme, haluaisiko hän lähteä mukaan ja hän lähti. Bo Diddleyn jakki rupesi reistaamaan ja vaihdoin sen Juhon rakentamaan sydämen muotoiseen kitaraan. Siinä ei ollut mitään nappeja, joten täytyi soittaa koko ajan, ettei se lähtenyt kiertämään. Keikan jälkeen Mikko meinasi saada turpaan joltain korstojuntilta ja Kevin oli käynyt kurkkaamassa artisteille varattuja viinejä ja oli hävinnyt viljapellolle. Muistankohan aivan väärin, että Juhon oli tarkoitus sylkeä tulta, mutta viina ei ottanut syttyäkseen. Varastimme ison sinisen sangon ladosta ja tutustuimme Ellen Jokikunnastakin viehättävämpään Laura Tabermaniin. Hän oli tykännyt keikastamme ja palkkioksi heitimme hänet neljään Pekkaan sanoma- ja aikakauslehtikasaan.
Vaatimaton festivaali Kontulan nummilla. Olisimme voineet soittaa kahtena päivänä, mutta Eino Grön ei halunnut esiintyä kanssamme samaan aikaan. Juho lähti puffaamaan tulevaa esitystämme vaahteranlehden ja mankan kanssa, jossa soi puolituntia bändikämpän kopsetta. Palatessaan Juho pisti mankan paskaksi ja aloimme soittamaan. Muistan vain, kuinka sadepisarat muodistivat lammikkoja, joihin efektilaitteemme upposivat. Lopussa Kuopuksen aikana Kevin sai kyytiä. Löylyn jälkeen hän jäi maahan makaamaan ja polttelemaan kessua.
Taiteiden yö. Pystytimme hajanaisen settimme tien viereen ja soittelimme aivan kaikenlaista. Lähes sähkötön keikka. Käytössä oli kuitenkin 2-wattinen paristovetoinen Marshall. Välillä ympärillemme kerääntyi valtavasti porukkaa, mutta sitten joku otti huikan viiniä ja kaikki häipyivät. Saatiin muistaakseni 13 € kerättyä.
Videokuvaukset. Haimme kierrätyskeskuksesta valkoisia vaatteita, punaisen naisten jakkupuvun ja menimme Viikkiin. Tarkoitus oli kuvata Perkele kolme hevosta -kappaleen musavideo. Kuvaajana toimi Joni Flyckt ja ohjaajana itse esikoinen. Muistan, että oli todella lämpöinen päivä syyskuuksi ja maa oli pistelevää. Mikko laitettiin tikapuiden päälle lakanan alle soittamaan ja muut hyörivät siinä ympärillä. Soittelimme ilmasoittimia ja biisi tuli mankasta. Vaihdoimme paikkaa sinne, missä oli lehmiä. Kun tulimme paikalle, noin tuhat varista lähti lentoon. Katselimme niitä ja lisää lintuja nousi toiselta puolelta peltoa. Tuijotimme hiljaa ja Joni kuvasi. Sitten aloimme soittamaan. Lempihetkeni oli, kun kolmisenkymmentä lehmää tuli aidasta melkein läpi ja soitimme perkeleesti valkoisissa rääsyissämme Mikko kahden metrin korkeudessa pyöräilijän ajaessa silmäkyrpääkään lotkauttamatta ohitsemme.
Kenties ainoa keikka, jolla olemme soittaneet Volapükin. Kaksi tyyppiä alkoivat riidellä väliosan aikana ja yritin yllyttää heitä tappelemaan ja soittamaan kitaraa samaan aikaan. Kumpikaan ei onnistunut. Tämän keikan jälkeen Santtu väitti, että olimme varastaneet Factoryn ainoan 57:n, koska lähdimme viimeisenä. Se oli vakava loukkaus, joka mädätti ilmapiiriä pitkän aikaa, kunnes Juho korjasi asian vasta vuotta myöhemmin. Olimme Factoryssa. Olin nukahtanut ja kääriytynyt lavan mattoon. Santtu alkoi kyselemään Juholta kännissä: “Miten se mikki?” Juho vastasi: “Nyt pidät Santtu turpasi kiinni”, ja lähti ulos Factorysta. Hän käveli kulman taakse automaatille ja nosti kaikki rahansa, tasan 140 € ja tallusteli takaisin Factoryn aurinkorastakuninkaan pakeille. “Siinä on rahasi, äläkä enää puhu mistään mikistä”, läiskäytti Juho rahnat pöydälle. Santtu sanoi, ettei voinut ottaa sellaisia rahoja ja Juho sanoi: “Ota, tai syön ne.” Santtu epäröi ja Juho heitti pesetat huiviin, jolloin Santtukin heltyi: “Okei, okei!” Noinkin likaisilla tuohilla lunastettiin Santun ystävyys. Juho on valehdellut osan tarinasta.
Nuorten isännöimä kulttuurikeskus Herttoniemen rämeessä. Lämmittelijöinä Terminaattorit. Voi vitsi, olemme olleet Siperiassa niin monasti, etten meinaa muistaa, mitä oikein teimme. Varmaan perussetti.
Teron Niemisen 50-vuotispäivät Herttoniemessä aivan Mikon naapurissa. Olin aivan otettu, kun kuulin, että Tero oli nähnyt meidät Gloriassa ja pyytänyt meidät esiintymään synttäreilleen. Esiinnyimme ensi kerran jonkun kotona. Kävin ennen keikkaa kolme kertaa ripulilla ja peffani oli aivan haavoilla. Juholla oli punainen jakkupuku. Automme oli parkkeerattu jotenkin huonosti.
Edesmennyt kapakka Loimaalla. Laura Taberman oli saanut järjestettyä meille tämän keikan. Edellisenä iltana oli 2 € lonkeron aiheuttama kova trafiikki, mutta keikkailtana ei paljoa ihmisiä saatu saapunut. Keikan piti alkaa sillä, että Juho nuokkuisi tuolilla ja herätyskello pörähtäisi soimaan, mutta herätyskello ei toiminut. Odottelimme vartin ja Tomi kävi herättämässä Juhon: “Herää! Olet nukkunut pommiin!” Tomi sahasi rauhallisesti tuolin jalan poikki, Juho pisti kellon paskaksi ja aloimme soittaa. Taisimme päättää kappaleeseen Suu auki, jonka aikana kävin baarin ulkopuolella hajottamassa tuolin. Kuulin, kun joku kuiskaili aivan hiljaa vieressäni pihalla rikkoessani tuolia jalkakäytävään: “Vitun kusipää, vitun homo”, jne. Keikan jälkeen lähdimme nakkikioskille. Jonotus tuntui hyvin pitkältä. Kiipesin välillä puuhun. Lopulta pääsimme tilaamaan. Tilasin ministerin. Juhon tilaus: yksi nakki. “Mitä mausteita?” “Ei mausteita.” Juho meni keskelle toria otti munan käteen ja kusta suihkusi hänen pikku meisselistään kävellessään ja einehtiessään nakkiaan. Kolmen skinheadin muodostama simpanssipartio pysäytti Mersunsa [AXK-772] hänen eteensä: “Kato, homo kusee torilla.” Alle puoli sekuntia tuon repliikin jälkeen Juho heitti nakkinsa natsien auton ikkunasta sisään. Alle kaksi sekuntia sen jälkeen johtajanatsi oli tullut ulos autostaan ja saapasteli reippaasti kohti riukukitaristiamme. Juho napattiin kuin iso rätti, jolla pyyhittiin Loimaan keskustori. Juho pakotettiin syömään nakin rippeet auton penkeiltä ja torin kiviltä. Loppuorkesterin toiminta oli tässä vaiheessa hävettävää; emme tehneet mitään. Olin todella raivoissani, mutten uskaltanut tehdä mitään, en edes tajunnut soittaa poliisille. Heitin ministerini kivetykselle. Juho joutui syömään senkin, mutta kyllä matkalla Tiinan mummille nauratti. Kun pääsimme Helsinkiin roudaamaan, minulta tuli paskat housuun.
TaiKin kahvila, entinen salakapakka. Pääesiintyjänä Kometa. Muistaakseni tänä päivänä oli monella jossain vaiheessa suruisa hetki. Huumeiden aikana löin itseäni kitaran kulmalla silmäkulmaan ja verta valui silmääni, mutta pulssi oli hyvä. Keskivaiheilla keikkaa Juholta vedettiin matto jalkojen alta. Pari - kolme tyyppiä yleisöstä vetäisi sen oikein kunnolla. Juhon ex oli niin kauhuissaan näkemästään, että oli huutanut ja oksentanut samaan aikaan. Keikan jälkeen lähdin rokkitähtimäisesti ovesta ulos, mutten päässytkään sieltä mihinkään. Kuljeksin TaiKin käytävillä jonkin aikaa ja yritin menin hissiin siinä toivossa, että joku tilaisi sen alas. Lopulta menin takaisin samaa reittiä.
Hertsigaan Skattalta siirtynyt limubordelli. Muita esiintyjiä Tohtori Einovihreä ja Aprox.. Valmistimme kenties ensimmäiset käsiohjelmat. Ennen esitystämme jouduin pieneen käsikähmään kännisen Ossin kanssa ja nenästäni alkoi vuotamaan verta. Niklas ja Mikko kävivät kusemassa Tomin hattuun. Tomi kosti sen jotenkin. Keikka meni hyvin, kunnes poliisi yritti keskeyttää sen. Poliisin luonnehdinta musiikistamme: “Sieltä kuului jotain aivan älyvapaata renkutusta.” Myös keikan jälkeen meinasi tulla tappelu joidenkin idioottien kanssa.
3 4 2004 Kannelmäen nuorisotalo
Ääni & Vimma karsinnat. Olemme usein valehdelleet haastatteluissa bändin nimen. Tällä kertaa se oli Kaksoisbändi.
Lämmittelijöinä Elinvoima, Terminaattorit. Terminaattorit soittivat aika pitkään ja Juho oli niin suuttunut, että lyödä naksautti patterin irti seinästä. Tomi puolestaan miksasi raivoissaan yhtyeen tenhoisan rockin huonosti. Mikko taisi napata Terminaattoreiden Fuzz-pedaalin palkkioksi viivyttelystä. Kokeilimme yhtenä ensimmäisistä teemoistamme Siperian ihmissyöjäkarhua. Se toimi. Tomi maalattiin mustaksi ja naamaan laitettiin kuminen karhun kuono. Juho oli tapaansa punainen. Keikka alkoi pienellä kuunnelmalla, jossa näyttelivät Tomi ja Juho karhun ja eränkävijän rooleja. Kun karhu oli hyökännyt erämiehen kimppuun, aloimme soittamaan.
Ääni & Vimma semifinaali. Edellisen iltana istuskelimme telakalla miettien, minkälainen show olisi luvassa. Bänditreenien jälkeen keksimme negatiiviteeman. Valkoiset vaatteet ja hiukset, mustat liperit ja vihreä Juho. Menimme kotiini ja blondasimme hiuksemme. Raiderimme sisälsi pelkästään sakset ja nitojan, joilla askartelimme mustasta kumista liperit viisi sekuntia ennen keikkaa. Vihreä Juho lippalakki päässään ja backstagepassi kaulassaan näytti uskomattoman paskalta. Kevin toimi hovimestarina ja tarjoili jotain kakkuja yleisölle.
Täysin merikelpoinen haapio Hakaniemen laiturissa, josta löytyy maailman epävireisin ja tahmaisin piano. Pääesiintyjänä Zacharius Carls Group. Teema-ajattelu alkoi vakiintua. Tällä kertaa astuimme Ankkalinnaan. Juho oli Roope-setä ja muut Karhukopla. Tein pienen intron kasetille ja Tomi teki helvetin hienot käsiohjelmat värikopiokoneella sarjakuvan muotoon. Olimme pihalla värjäämässä Juhoa valkoiseksi ja pukemassa punaisia college-paitoja yllemme ja humaltunut nuorisojoukkio käveli ohitsemme eikä sanonut mitään. Keikan aikana Sanna tuli tarjoamaan meille melonia ja kompastui, ei ihan mihin sattui vaan entisen ihastuksensa pöydälle/syliin. Milla Magia eli Kevin taisi omia sen hedelmän ja jonkun mairittelevan keikka-arvostelun mukaan olin kommentoinut tilannetta: “Enpä ole moista ahneutta nähnyt ennen.” Nokkahuilut ja huuliharput olivat käytössä ja Aarnion Pekkakin oli kattomassa.
5 6 2004 Hyvinkään työväentalo
Metallityöväen juhlat. Lämmittelijänä trubaduuri Seppo. Mielestäni paras keikkamme. Paikalla ei ollut paljon alle 50-vuotiaita. Ensimmäisen biisin soitimme esiripun takana. Olimme pukeutuneet työmiesten haalareihin. Tapahtumasta on videomateriaalia. Siinä näkyy aina silloin tällöin kameran ohi käveleviä korviaan piteleviä pappoja. Konsertin jälkeen joku tyyppi tuli keskustelemaan kanssamme. Hän sanoi, että oli ollut puhelimessa keikkamme aikana, mutta haluaisi kuulla soittoamme. Olimme jo pakanneet kamat, joten kieltäydyimme. Tyyppi sanoi, että kyseessä olivat firman viimeiset juhlat sillä sen toiminta oli siirretty Viroon ja löi kaksikymppisen pöytään. Lähdimme purkamaan kamoja. Soitimme vielä viitisen biisiä ilman paitoja ja känniset mummot muodostivat moshpitin lavan edustalle. Kiitimme ja poistuimme, mutta ihmiset vaativat lisää. Menimme lavalle ja mietimme, mitä voisimme soittaa. Lähes kaikki materiaalimme oli käytetty. Soitimme coverbiisinä Cannibal Corpsen kappaleen Hammer Smashed Face ja yhden kerran harjoitellun kappaleemme Demonin paskaa, jonka aikana kävin suutelemassa mummoja. Keikan jälkeen sama tyyppi tuli kertomaan meille, että oli taas ollut puhelimessa ja kyseli, voitaisiinko soittaa vielä muutama biisi. Yöllä hankailimme tanssiparketista Juhosta lähtenyttä maalia. Menin Kevinin kanssa kahdestaan pakettiautoon nukkumaan. Uusi tuttavamme herra Cannibal Corpse -fani tapasi Kevinin viikon päästä tuoden hänelle kymmenen pulloa pirtua.
Visvainen kuppila Linnanmäen kainalossa. Illan pääesiintyjä Strong piti huolen siitä, ettei saatu kaljapalkkaa keikasta ja kourallinen faneja käännytettiin ovella nuoren iän takia. Bassorummun kalvo poksahti säpäleiksi setin alkupuolella. Strongin keskeytti poliisi. Roudauksen jälkeen yritin ahtaa pakettiauton jalkakäytävää pitkin kadulle ja marmorinen terassipöytä rikkoutui.
Lämmittelijänä joku mahtava äijä, joka konttasi ympäriinsä mikrofoni suussa. Teemana Taru sormusten herrasta. Mikko oli Frodo, Juho Klonkku, minä Merri ja Pippin ja Tomi oli itse Gandalf. Kevin taisi olla örkkinikkari Saruman. Ensimmäinen keikka, jota edelsi verryttelyjumppa. Rakennettiin kolmen metrin korkeudessa liehuva parimetrinen sydänlippu ja napattiin virveli, sininen sanko, huilu ja Klonkku kaulapantaan ja läksimme kiertämään festivaalialuetta toitottaen bändimme nimeä. Jossain vaiheessa Klonkku rupesi kenkkuilemaan ja nappasi jonkun pojan skeittilaudan ja lähti polkemaan sillä, mutta Gandalf yritti rauhoitella Klonkkua papattimatolla, muttei siitä tullut mitään. Soittaminen oli hauskaa. Mikkiteline heilui ohuella vanerilla niin paljon, ettei siihen osunut sanaakaan.
28 8 2004 Koskelan nuorisotalo
Lasten ja nuorten kirpputoria muistuttava sotamaa. Ennen keikkaa piirtelimme Mikon kanssa väriliiduilla ja Juho ja Tomi olivat jossain seikkailemassa. Ostimme kirpputorilta leikkiaseita ja jäimme väijymään Juhoa. Otimme aika rauhallisesti, vaikka taas oli pieniä ongelmia alastomuuden kanssa. Meitä uhattiin porttikiellolla Nuorisoasiainkeskuksen järjestämiin tilaisuuksiin, mutta tilanne ei ollut vieras. Yleisössä oli pääasiassa pikkulapsia ja vanhuksia. Keikan jälkeen jäimme seuraamaan maailman liikuttavinta tuliesitystä. Siinä oli kaksi päälle kolmekymppistä läskiä äijää heittelemässä tulikeppejä ilmaan. Joka kolmas kerta kepit tippuivat maahan ja välillä he hieroivat niitä pikaisesti käsivarsiinsa. Sitten tuli nuori trimmattu jätkä, joka pyöritteli keppejä suvereenisti kaksi minuuttia. Joku lapsi kehui nuorukaista ja hän vastasi: “Olen harjoitellut paljon.”
Ensimmäinen keikka, kun koko orkesteri oli maalattu punaiseksi. Oli hiukan vaikea soittaa, koska en nähnyt mitään. Hyvä meno.
23 9 2004 Laakavuoren nuorisotalo
Nuorille suunnatut kemut. Järjestäjät olivat saaneet vihiä jostain alastomasta oranssista jätkästä, joka kulki bändin mukana, joten Juho askarteli pahviputkesta itselleen ison munaholkin. Keikan lopuksi teimme Metallica-kumarrukset ja heitimme Mikon pari kertaa ilmaan.
13 10 2004 Taideteollinen korkeakoulu
Ykkösvuosikurssin bileet. Lämmittelijänä Mon Chi Chi, pääesiintyjänä Kometa. Tällä keikalla kokeilimme Helsingin nekrofilharmonista kuoroa, joka koostui pelkästään silloisista tyttöystävistämme [Heini, Heli, Marjo ja Tiina]. Teemana teurastamo. Valmistelimme piirtoheitinesityksen, jossa oli lyriikat, mutta Niklas ei oikein jaksanut vaihdella kalvoja. Tytöillä ja pojilla oli teurastajan veriset essut päällä, paitsi Juholla, joka oli maalattu lehmäksi. Keikkaa varten treenaaminen oli hankalaa ihmisten kiireisten aikataulujen takia. Setin loppupuolella Mikko soitti riisitikuillaan niin kovaa, että yksi tikku oli lentänyt suoraan hänen nieluunsa ja täsmälleen samalla hetkellä piuhani meni katki. Keikan jälkeen osa meistä jäi seurailemaan Kometaa ja lopulta tanssilattia pantiin paskaksi.
Krouvi Oulun kantamilla. Lämmittelijänä Ravine. Matka Ouluun oli täysin hauska. Pysähdyimme matkan varrella Luhankaan mökilleni yöpymään, jossa Ravinen tytöt [Minna, Sanna ja Silja] saivat kunnon satsin Sydän, sydän -juttuja sisuksiinsa. Joku ehdotti, että jokaisesta kirosanasta saisi läimäytyksen ja joku vastasi, että totta hevon vitussa. Perille päästyämme meitä odotti iso annos huonoa onnea. Ensimmäisenä huomasimme, että paikassa ei ollutkaan PA-laitteistoa, vaikka niin oli luvattu. Baarin omistaja sanoi meille, että jos meillä ei ole laulukamoja, voimme lähteä takaisin Helsinkiin. Tomi lähti selvittämään asiaa ja hommasi ne alle puolessa tunnissa avuliaalta Hannekselta, ja sitten oli Ravinen aika soittaa. Marshallin 80-wattinen rupesi reistaamaan ja Juho haki toisen. Sitten Millan kitaran jakki meni paskaksi. Ei auttanut kuin lopettaa ja sitten oli meidän vuoromme soittaa. Kurkkuni oli tosi kipeä ja yli tunnin setti hiukan pelotti minua. Laitoimme kuteet päälle ja keikkaintron pyörimään ja olimme menossa lavalle, kun baarin omistaja ilmoitti, että saamme kolmasosan sovitusta summasta. Muistan, että tuo hetki oli aivan absurdi. Seisoimme kapakan keittiössä papin vaatteissa, Juho punaisena ja odotimme jotain vitun kusipääpomoa, joka oli tulossa sanomaan meille, että voimme painua takaisin Helsinkiin. Hän tulikin ja teimme sopimuksen, että saamme jonkin tietyn summan. Rahoilla ei ollut minulle mitään väliä. Onnistuimme jotenkin pomon lähdettyä sopimaan keskenämme, että pitäisimme lavalla hauskaa ja unohtaisimme kaikki vastoinkäymiset. Kaikkein mukavinta oli, että onnistuimme siinä. Keikka meni helvetin hyvin. Tomi oli tehnyt maailman hienoimmat käsiohjelmat aiheesta ihminen. Koston Am I Evil -soolo ei ole ikinä mennyt Juholta niin hyvin, kuin Keski-Suomen metallihullujen mulkosilmien alla. Rumpusetti oli pystytetty kenon eteen ja Kuopuksen alussa Mikko pistikin parit panokset menemään. Kurkkukipuni oli täysin häipynyt. Kun soitimme Suu auki, joku sanoi: “Tämä on tällaista jotain nu-metallia, mutta ihan hyvää.” Loppupuolella menin eteiseen soittamaan ja joku stumppasi tupakan päähäni. Keikan jälkeen baarimikot olivat todella mukavia; he tarjoilivat meille jatkuvasti ilmaisia drinkkejä ja suostuttelivat pomonkin maksamaan meille hiukan enemmän. Seuraavana päivänä teimme baarimikolle täytekakun palkkioksi. Yövyimme Merjan ja Johannan luona ja pistäydyimme Anskullakin ja he olivat kaikki hyvin vieraanvaraisia ja mukavia. Menimme 45:een, jossa meillä myös olisi ollut keikka, jos olisin saanut koulusta enemmän vapaata ja aloimme sikailla. Muistan harhailleeni keskustassa pitkiä matkoja, kunnes löysin Merjan luo. Ketään ei ollut kotona, joten yritin arvata ovikoodin: 7777777777777777. Kävin nukkumaan penkille. Jossain vaiheessa Juho liittyi seuraani ja hän muisti koodin ja pääsimme sisälle. Seuraavaksi havahduin siihen, kun mies yritti häätää meitä pois. “Do you understand? You have to go away”, hän sanoi. Semmoinen vielä kannattaa mainita, että paluumatkalla pummasimme Ravinen gimmoilta kolme tampoonia ja työnsimme ne perseeseen.
Kalle-teema. Tomin jalat värjättiin keltaiseksi ja yläosa valkoiseksi ja hän oli Kalle-Anka, Juho oli väri-Kalle, Mikko otti nahkarotsini ja oli Kalle Ahola ja minä olin yhtyeen pienimpänä vihreässä futisasussani pikku-Kalle. Mikko lauloi ja soitti Kalle-Kustaa Korkin pienellä venäläisellä kitaralla ja tempaisi silmäkulmansa auki heittäessään kitaran pois.
Teemana rap. Pukeuduimme ja maalauduimme neekereiksi. Esitykseen sisältyi spraykannuja, kelloja, Cristalia, ghettoblasteri, skrätsäystä ja räpäytystä.
00800/XXX/Perkele kolme hevosta/Kuolema tulee/Arvaa, miltä musta tuntuu/Paskaa/Seksiä,/huumeita/& ruokaa/Kuopus//Suu kiinni/Suu auki///Ei voi olla totta
Lämmittelijöinä Sininen sinfonia, Virasto. Juho unohti ensi kertaa maalinsa ja rangaistukseksi hän joutui aloittamaan konsertin strippaamalla. Keikka loppui siihen, kun Juho kuoli. Verta pursusi hänen suustaan.
XXX/Paskaa/00800/Ei voi olla totta/Arvaa, miltä musta tuntuu/Kilo/Perkele kolme hevosta/Suu auki/Kuopus
Portti Hämeen osakunnan kerhotiloihin. Muita esiintyjiä Skyjackers ja Superchrist. Tulimme paikalle myöhässä ja edellä mainitut orkesterit loivat melko vaativan pohjavireen meille, mutta yritimme rouskuttaa tyyliimme ja se tuntui toimivan. Superchristin rumpalin isä oli kuollut hiukan ennen keikkaa, joten jätimme pois yhden asiaankuulumattoman laulun. Olin aluksi hyvin nuutunut, mutta olo parani esitykseen mennessä. Pietu kyseli jo teemaa ja häpeillen paljastin, ettei sitä ollut. Tomi ja Juho tekivät toisiaan näkemättä yhdessä käsiohjelman, jolle antaisin *****. Olin luvannut pitää improvisoidun saarnan, mutta sen sijaan polkaisin ajatuksissani tuolin rikki. Juho laittoi baarijakkarat paikoilleen ennen kuin lähdimme ja portsari sanoi, ettei ollut ikinä nähnyt mitään sellaista. Juho tuli meille neljän maissa yöksi. Hän oli unohtanut kenkänsä Semifinaaliin ja miesparka lähti seitsemän maissa ilmeisesti muovipussit jaloissaan kouluun.
Seksiä,/huumeita/Paskaa/& ruokaa/Arvaa, miltä musta tuntuu/00800/Perkele kolme hevosta/XXX/Kilo//Suu kiinni/Suu auki
Entinen satamatyöntekijäin pesuhuone, nykyinen Sydän, sydän harjoitushuone. Silminnäkijän kertomus:
”Olimme kaikki saaneet kutsun. Jokainen linja-autoasemalla pyörinyt jätkä oli pelosta kuolonkankea.
Sopuisan lupsakassa mielentilassa vuosaarelaiseen rappukäytävään saapunutta bussilastiamme odotti kehno yllätys: kaikkialla oli pimeää ja kaikki ihmiset olivat muuttuneet rumiksi. Laskeutuessamme pimennettyä porraskäytävää pitkin nasaalikanaviemme karvat paloivat ruskeiksi pikku paskoiksi uuvuttavan tinnerinkatkun usuttautuessa jokaisesta ruumiinaukosta sisään kuin Slayer. Pesuvesi ja pikkupurtava ei oikeastaan parantanut mieltä ollenkaan, eivät myöskään katosta roikkuneet peräsuolet.
Sisustustakin oli muutettu. Mauton, 1990-luvun lamasta henkinyt sohvakalusto, spermatahrat ja heikosta itsetunnosta kielivät raamatulliset ripustukset olivat väistyneet uskomattoman mauttoman, 1970-luvun korkeista itsemurhaluvuista syytetyn tuoli-pehmike-ja-pöydänressukka-valinnan tieltä.
Muista en tiedä, mutta nähdessäni näin mautonta sisustusta pippelini pakenee kauhusta kirkuen hengaamaan kivesteni kanssa. Olin kuitenkin avoimin mielin liikkeellä.
Paikalla oli Vantaan koko musiikkikerma, kerrotaanpa yleisössä istuskelleen jopa Siilitien efektimaestron, Nasumin tuottajanakin tunnetun Ari "Kouru" Töyräänvuoren. Odoteltuamme 7-8 päivää yhtye, lahtelaisverestä huolimatta hyvin helsinkiläistynyt Sydän Sydän, jaksoi viimein aloittaa. En tiennyt mitä odottaa. En tiennyt mitä sanoa. Saapui samaan huoneeseen meidän kanssamme, mutta he olivat puettuina raskasmetallisiin vaatteisiin. Robotiikkaa pilkkaavat yliyksinkertaistetut puvut olisivat saaneet Nokian insinööreissä aikaan väkivaltaista käyttäytymistä. Esiteltyään itsensä salanimillä pojankoltiaiset asettuivat 1980-luvun musiikilllis-moraalisesta kaaoksesta elegoivien soittimien äärelle ja soittivat ainoat hyvät kappaleet, joita tältä yhtyeeltä on koskaan kuultu. Oli myös huojentavaa huomata basistin osaavan soittaa kitaraa.
Teatteriesityksen jälkeen jätkät ilmoittivat kilpailuista. Auto, pesismaila ja mies -peli osoittautui illan hitiksi. Säännöt saa tilattua Jallun toimitukselta milloin tahansa. Pierunhajuisen yleisön iloksi pojat olivat päättäneet palkita illan huonoimman asun sekä illan Kevinin. Allekirjoittanut pesi 1960-luvun mystiikan pimeämmästä puolesta hönkivän vaatetuksen sekä rastilalaisuutensa vuoksi. Kevin voitti kaikki muut 1920-luvun herkän kivisellä taiteilijaimagollaan, hänellä kun on pulisongit nenään saakka. Visailujen joukkoon kuului myös matemaattista lahjakkuutta mitannut visa. Paljonko on 93 kertaa 16? 21^21?
Tilaisuus huipentui tavanomaisesti uuden levyn kuunteluun. Jaksoin kuunnella Autolta vain viisi jotenkin toimivaa riffiä, jotka nekin olivat varastettu Judas Priestin "Breakin' the Lawista". Uutena piirteenä voi kaiketi pitää Uho "Verikauha" Kaitamon soittaman anklungin syviä malesialaissäveliä.
Efektittömyys vei bändin kokonaan uudelle tasolle, jolla taivaan ikuisille soittoparketeille valeltu partavaahto vain odottaa tällaisten terien hellää höyläämistä! Sydän Sydän on nopeasti kasvattanut itsestään rivakan keikkabändin, jonka voi koska tahansa viedä Siilinpesään esiintymään. Ovet ovat avoinna, joten kädettömienkin soittajien luulisi tässä vaiheessa voivan valssata sisään vaikka perseet olalla.
Elleivät sitten kompastu kynnykseen.”
Iso räkälä, joka luultavasti muutetaan teinipumpuksi, johon pääsimme levynjulkaisukeikalle. Muita esiintyjiä: Seisova pöytä, Sininen sinfonia. Paljon ihmisiä, paljon tuttuja. Mikko ja minä teimme kerrankin käsiohjelmat. Ensimmäisen kerran pitkään aikaan minua jännitti esiintyminen. Keikka alkoi sillä, että Kevin ja Mikko T - nyt täytyy muuten keksiä Mikolle joku lempinimi - keikka alkoi sillä, että Kevin ja Jason käärittiin mekaanikon puvuissaan muovilla kärryyn ja kuskasimme kärryn lavan viereen huudellen jotain. Heillä oli muutama biisi aikaa vapautua muovista ja alkaa tarjoilemaan autokarkkeja yleisölle. Väkivaltainen meininki. Ensimmäinen keikkamme, jossa daivailtiin, vaikka lava oli ehkä 30 cm korkealla. Niklas kävi tappamassa Juhon jo toisen laulun aikana, mutta hänet elvytettiin nopeasti. Helvetin hyvä hikinen, verinen ja vaarallinen fiilis koko homman läpi. Mikrofoni oli keikan alussa mustan pallon muotoinen ja lopussa verinen mytty.
Pappa sanoi, että/Kuolema tulee/Suu auki/Paskaa/Kädet ylös/XXX/Ei voi olla totta/00800/Perkele kolme hevosta/Suu kiinni/Kuopus/Ihmiset ovat valloittaneet maailman
Teemana Sydän, sydän 2050. Metrosexual Skeletor Motors rokkasi aivan helvetin kovaa, mutta itselleni jäi onneton mieli keikastamme. Mikä siinä on, kun aina minulla on melkein aina huonot muistot tästä paikasta. Jos soitto on mennyt mukavasti, niin silloin ennen keikkaa on vittuuntunut fiilis. Santtu ei päästänyt Keviniä sisään ja otti tämän paperit. Kyrpä-Santun kuppilassa meitä ei enää nähdä.
Oireisto/Perkele kolme hevosta/Paskaa/Suu kiinni/00800/Kuolema tulee/Pappa sanoi, että//Seksiä,/Suu auki
Hiljainen pub keskustassa, pitkäperjantai. Muita esiintyjiä: Skyjackers, joka oli mahtavuudessaan hommannut paikalle itse J. Kristuksen. Keikka alkoi tuttuun tapaan, kun laahustimme vessasta huutaen yleisön katsellessa vaivaantuneena. Homma pyörähti aika mukavasti käyntiin ja Jeesuskin sai tanssahdellakseen. Ihmisten pahuus ei kuitenkaan ollut muuttunut miksikään viimeisen 2000 vuoden aikana, sillä kysyimme katsojilta, tulisiko Jeesus armahtaa, mutta enemmistö ei sallinut sitä. Soitimme melkein ensimmäistä kertaa Aarteen ja pitkästä aikaa Revitäänpä tuo kirje auki -kappaleen, joita oli todella kiva soittaa. Yleisön vaatimuksesta soitimme myös Paskaa. Oli hauska tunne soittaa, kun eturivin tyttöjen sydämelliset posket heiluivat kahden sentin päässä huutavasta naamastani. Lempihetkiäni oli, kun tunsin tappuraiset piikit niskassani ja mikrofoniin alkoi kantautua Jessen räpäytystä. “Jesus in the house!”
Seksiä,/huumeita/& ruokaa/Kuolema tulee/Aarre/Paskaa/Perkele kolme hevosta/Revitäänpä tuo kirje auki//Suu kiinni/Suu auki
Muita esiintyjiä: Syöttöpaine, Sininen sinfonia. Huonosti pukeutunut ja huonosti maalautunut Sydän, sydän aloitti tämän konsertin lapsukaisina heitellen lennokkeja yleisöön. Rehtori Paavo Lepola keskeytti koiruudet läimäyttämällä eräältä oppilaalta rillit seinälle ja puhuttelemalla toista: ”Hei, sinä vauvan näköinen kaveri.” Kuten väkisinkin keikoillamme käy, aloitimme soittamaan. Ensimmäiset pari biisiä oli aika rauhallista sekä lavalla, että yleisössä, mutta tilanne parani nopeasti. Sinisen sinfonian Santtu ilmestyi suoraan Alepasta valistamaan nuoria. Seksin jälkeen seuraa vetäytyminen ja pesu. Pallo heitettiin lavalle ja joku laulaja potkaisi sen sievän tytön naamaan. Rehtori Paavo Vaskikallio säikäytettiin paukkupommilla ja Tomi vietti viimeisen kappaleen yleisössä. Muuntaja upotettiin veteen. Lopuksi jaoimme Michael Stipendin stipendirahastosta 0 € Emmille urheilussa kunnostautumisesta.
Revitäänpä tuo kirje auki/Pappa sanoi, että/Kuolema tulee/00800/Suu kiinni/Paskaa/& ruokaa/Kuopus//XXX
Reijo Flycktin sanoin: ”Suomen ykköspaikka”. Pääesiintyjänä Maj Karma. Pelkoa ja kauhua oli ilmassa yllättävän vähän. Harvinainen todistus siitä, että joskus sekä soundcheck että konsertti saattavat mennä hyvin. Heti alussa yleisössä tapahtui jotain, joka on kenties parasta: noin kolmekymmentä kirurgiksi pukeutunutta Ylioppilasteatterin jäsentä käveli jonossa lavan eteen. 39 kerran aloimme soittamaan yhdessä yleisölle. Keikka eteni juuri niin kuin pitääkin; logaritmisesti parempaa kohti.
Seksiä,/Kuolema tulee/XXX/00800/& ruokaa/Paskaa/Suu kiinni/Suu auki//Pappa sanoi, että
Karaokemahdollisuuksista tuttu baari idässä meren sylissä. Muita esiintyjiä: Sininen sinfonia eli Ss + S,s. Teemana keltainen läski, haamu, zombi & Rekonen. Olimme Tomin kanssa matkalla soittamaan, kun kolme naista pysäytti meidät seisomalla keskellä tietä. He halusivat kyydin. Kaksi meni pakettiauton takaluukkuun ja yksi eteen. En ole ikinä nähnyt niin raivostuttavan kännisiä kotkia. He eivät onnistuneet edes saamaan ovea kiinni. Kun jarrutin, kuului takaa ruumiin kiepsahdus ja voimakas päänkopsahdus ja kiroilua. Lopulta heitimme heidät ulos. Perille päästyämme seurasimme Ss:n mehukkaan huuliharpulla maustetun setin ja aloimme ’soittamaan’. ”Kuka on rumpali?” Tietty prosenttimäärä tarpeistoamme jäi Tavastialle ja varastettiin. Alkoholi, josta 95,3 % on kaljaa, oli saanut ihmiset aivan kummalliseen kömpelöön tilaan. Eräskin muori polkaisi mikin nöyristä nöyrimmän kertojanne sahalaitaisiin hampaisiin ja irrotti piuhan pari kertaa pökertyessään eteensä. Hänet raahattiin jaloistaan kuin tukki pois häiritsemästä. Kolmannen kerran kitarani simahti, kun Ville kävi sammuttamassa savukoneen, valon ja efektilaitteeni kesken & ruokaa. Savukone oli jumiutunut päälle ja oli todella vaikeaa laulaa kakistelemisen sijaan. Juho sen sijaan ei kuullut, mitä kännipoika yritti hänelle kertoa ja yritti soittamisen sijaan yhden biisin ajan kuulostella tyypin ajatuksia. Olisiko tämä ollut Jumalan mukaan se laskettu päivä, jolloin Juhon Vester lakkaisi toimimasta? Vesteristä lähti otelauta irti, Juhon heittäessä sen tanssiparketille. Keikan jälkeen salaperäinen neiti Z maistoi ensimmäisen kerran eläessään huumetta, josta aiheutuikin muutamia logistisia dilemmoja.
Arvaa, miltä musta tuntuu/Kuolema tulee/Paskaa/Oireisto/Perkele kolme hevosta/00800/& ruokaa/huumeita/Ei voi olla totta//Suu kiinni
6 5 2005 Tampereen ylioppilastalo
Ylioppilasjoukon, tuon kansakuntamme tyhjätaskuisen nurkkakunnan perustama tila. Pääesiintyjänä Ville Leinonen & Valumo. Huumorin kenttien näverit käynnistettiin jo välittömästi automatkan alussa ja uusia ennen näkemättömiä sedimenttejä paljastui jo ennen Kehä III:sta. Tapasimme Harri Karvisen, ja meille tarjottiin päivällinen ja kiitellessämme maukkaasta ateriasta ja häipyessämme tyyriistä ravintolasta kuultiin tarjoilijoiden suusta seuraavaa: ”Maksoivatko ne tytöt mitään?” Orkesterit valmistelivat hiuksiaan keikkaa varten omilla tyyleillään: Sydän, sydän guassimaalilla ja Valumo lakalla. Esiintyminen meni sujuvasti. Mitään todella ovelaa emme tällä kertaa yrittäneet. Keikan jälkeen kömmin pakettiautoon toivottavasti nukahtamaan. Olin jotenkin poissa tolalta. Tiina paljasti karhun voimansa ensimmäistä kertaa pamauttaessaan oven kiinni kyllästyttyään suostutteluun. Miehen päätös, se pitää! Aluksi raivo ja känni pitivät minut lämpöisenä, mutta niiden laannuttua olin pulassa. Yritin nukahtaa. Unessa ei koskaan vaivaa mikään, mutta onnistuin ainoastaan pohtimaan nukahtamista. Haalin kaiken, josta saisi lämpöä. Todellisena onnenpotkuna löysin viltin. Olimme aiemmin Juhon kanssa heittäneet vettä ja kusseet toistemme päälle, mikä muistui mieleeni ihmetellessäni märkää lantiotani. Seitsemän aikaan aamulla tein peliliikkeen. Siirryin ohjaamon puolelle ja käynnistin auton hetkeksi ja lämmittelin. Sen jälkeen nukahdin kuin kuollut juoppo nuorisoroistojen laukauksista huolimatta. Näin unta, jossa joku oli pyyhkinyt Yo-talon takahuoneeseen kirjoittamani sadat sydämet.
Kuolema tulee/XXX/Pappa sanoi, että/Seksiä,/huumeita/& ruokaa/Paskaa/Suu auki
Råiståfest, ensimmäinen lajiaan. Muita esiintyjiä: Weikka, The Dance ja Metrosexual Skeletor Motors. Ennen keikkaa nostimme Sinisen sinfonian avustuksella Rekosen kattoon ja hän käyttäytyi kuten aina yllättävissä tilanteissa ja alkoi riehua katossa. Hän yritti hajottaa lamppuja ja sai vekin sormeensa, josta saatiin käsiohjelmiin verinen hevisinetti. Minusta tulee pian optimisti! Pääsimme lavalle hiukan ennen kello yhtä ja kyseessä oli torstai ja yleisö oli vailla uupumuksen merkkejä. Bändimme uusi nimi oli Nocturnal Legion. Naamamme olivat valkoiset ja Tomi taiteili meille black metal -maskit: aurinkolasit ja röökin. Minulla oli ylläni muovihousut, valkoinen silkkipaita, ruskea silkkipaita ja Etelävaltioiden farkkuliivi, Tomilla ties mitä ja muilla ei paljon mitään. Puolessa välissä uhrasimme 17-vuotiaan Marilyn Mansonin eli Kevinin sätkäjumalalle. I © show business…
Kuolema tulee/Arvaa, miltä musta tuntuu/Aarre/Kilo/huumeita/XXX/Paskaa+Perkele kolme hevosta/Kuopus//00800/Suu auki
31 5 2005 Ruttopuisto
Critical Mass -kadunvaltaustapahtuma. Tähän mennessä pisin settimme. Pystytimme teltan väärin. Santtu, tuo Pohjois-Helsingin kävelevä mirrimagneetti, auttoi kernaasti. Elias Lönnrotin patsaan taakse piilotettu aggregaatti surisi päättäväisesti. Soundcheckin aikana ohitsemme kävelevä pappa näytti kansainvälisesti ymmärretyn 'olette hulluja' -merkin. Pukeuduimme vihreisiin vaatteisiin ja värjäydyimme myös vihreäksi ja olimme kukkia. Päässä oli kukkahatut, paitsi Juho oli tietysti pörriäinen. Nopeasti se minulle valkeni; en ole kovin hyvä soittaja tai laulaja. Ulkoilman kuivat soundit sen paljastivat. Kaukana kortteleissa kaikui maukkaasti, mutta bändin lähellä oli todella paljaat soundit, ellei jopa karmivat. Päivänvalo, raikas ilma ja luonnollinen maaperä jarruttivat fiilistä. Keikka taisi mennä hyvin, mutta jokin taika jäi puuttumaan. Olosuhteet eivät olleet tarpeeksi epäselvät. Kevinin soolo 2-wattisesta Marshallista typistyi 10 minuuttiin.
Perkele kolme hevosta/Kuopus/Aarre/Arvaa, miltä musta tuntuu/Ei voi olla totta/Seksiä,/huumeita/& ruokaa/Pappa sanoi, että/Kuolema tulee/Paskaa/Kädet ylös/XXX/00800/Suu kiinni
8 7 2005 Wäiski
Mukana Sininen sinfonia ja Incredible Nothing, jotka loivat tukevan pohjan pistäen yleisönkin paukuttamaan Wäiski-purren kattoa liitoksistaan. Odotetun yleisön määrä ylittyi sadalla. Teemana Väiski Vemmelsääri ja muut Tex Averyn kehittämät hahmot, kuten: Putte Possu, Elmeri ja Viiksi-Vallu. Keikan aikana Kevin alias Viivi Vemmelsääri synnytti, jänölapsi huutokaupattiin, Väiski nyljettiin, Elmeriä läiskittiin yleisöstä käsin, Vallun viikset revittiin ja Putte lähti vittuun koko aluksesta. Rumpusetti kaatui kaksi kertaa. Bassolla hakattiin reikiä rumpuihin. Sain taas mikistä suuhuni. Kunnon verenmakuinen kapina käynnistyi avomerellä. Keikan jälkeen lattialla oli kolmen sentin kerros lasinsiruja ja se pieni hahmo, joka ikään kuin oli vastaanottamassa jotain useammassakin afäärissä oli useista liimauskohdistaan huolimatta täysin ehjä.
00800/Arvaa, miltä musta tuntuu/Kuolema tulee/K****/Ei voi olla totta/& ruokaa/XXX/Perkele kolme hevosta/Paskaa//Kuopus/Suu kiinni
Suu auki/Seksiä,/& ruokaa/Ei voi olla totta/Kädet ylös/Paskaa/XXX/00800/Kilo//Suu kiinni/Pappa sanoi, että
XXX/Paskaa/Suu kiinni/Kilo/& ruokaa/Arvaa, miltä musta tuntuu/Perkele kolme hevosta/00800/Kuolema tulee//Suu auki
19 7 2005 On the Rocks
Klubi keskustassa. Muita esiintyjiä: Beaner. Aikalailla peruspakettia muistuttava töräytys. Erityisesti mieleen jäivät takahuoneen suihinotot.
Paskaa/huumeita/& ruokaa/Pappa sanoi, että/Ei voi olla totta/XXX/Kuolema tulee/Suu auki/00800//Suu kiinni/Perkele kolme hevosta
Kesäkonserttia muistuttava sääjumalien lellikki. Muita esiintyjiä: mm. Sväng, Tuomari Nurmio. Teemana Tarzan. Minua pelotti ennen keikkaa, koska olin satuttanut jalkani tolppaan edellisen päivänä. Tällaisia tilanteita varten on onneksi olemassa suuret adrenaliinivarastot. Kitarat maksimissaan kolme sävelaskelta eri vireessä.
Arvaa, miltä musta tuntuu/Paskaa/& ruokaa/Suu kiinni/Suu auki/Seksiä,/00800/Pappa sanoi, että/XXX//Perkele kolme hevosta
6 8 2005 Annikin Tähtimusiikkifestivaali
Aika hauskat ellei sitten maailman parhaat festarit. Suosikkihahmokin löytyi vihdoin : Anita Hirviö. Muita esiintyjiä mm. Tuomas. Yksi lempikeikoistani. Roudattiin kamat lavalle, jolloin Seremoniamestari hiippaili takavasemmalta hätiin: "Alatteko pian soittamaan?" Soitimme hetken, ja ällö/kännikuninkaallinen tanssiryhmä sai vahvistusta muuan nelivuotiaasta, joka oli vähällä rikkoa itsensä ja Suomen maaperän siinä riehuessaan. Ensimmäistä kertaa koskaan kitaroitakin pyydeltiin kovemmalle. Yllättäen väkevä öykkäröinti alkoi välittömästi keikan loputtua. Tavallista ohjelmaa, kuten sipsien ja täysien pullojen maistelua lennosta. Tamperelainen mies tuli kadulle bailaamaan kanssamme: "Hei, kun mää nyt tästä lähren ja on tätä kaljaakin mukana niin aivan turha kuvitella että mää mihinkään kotio jään." Tomi sensijaan halusi jäädä nukkumaan ulos ja kuuntelemaan sateen ropinaa ja oli jäätynyt niin pahasti, että oli harkinnut paskahuusissa pulahtavansa pienelle yöuinnille pönttöön. Siitä olisi Tomppa varmaan saanut uuden ei-mairittelevan liikanimen, joka saisi oman "jääkääpiöni" kuulostamaan lähinnä linnun viserrykseltä: "jäinen paskaläski".
Kunpa muistaisin, mitä täällä soitettiin. Voisiko joku auttaa?
Synttärit pidettiin kuule ja vielä ihan bileetkin! Tuomas ja Juho naimisiin! Rekonen pappina ja morsiamen isänä! "I'm fastman, my name is fastman!", sanoi bestman eli Tomppa. Enkä ikinä voi alleviivata tarpeeksi kuinka usein ja nopeasti se tapahtui. Ja sellaista vielä, että taitaa tuo Clipper-Pekka olla maailman ymmärtäväisin ja kärsivällisin ukko, mitä keikkajärjestelyihin tulee. Pekka vuokrasi sekunnissa pikku PA:n kuultuaan pari tuntia ennen keikkaa, että meille oli tehty lempeästi oharit sen suhteen. Niin muuten, Sininen Sinfonia oli taas messissä. Tutustuttiin yhdessä Helsinkiin taksien ikkunoista käsin, puolet laukuista ja aivosoluista taisi hävitä.
Suomen absurdeimpia hetkiä, M.A.Numminen istuskelee tuolilla: "En jaksa valvoa kovin myöhään, haluaisin soittaa ekana." Meillä oli kai joku hiton kauhuteema, eli pari vamppyyriä ilman hampaita ja Tuomaksella kalsaripaita plus vihreät shortsit. Yleisö oli vaakatasossa aluksi lattialla ja hetken kuluttua ilmassa. Rekosta kun ei aina tahtonut lavalla näkyä, niin pääsi tuo Tuomaskin hiukan pätkimään rumpuja.
Mukana Sininen Sinfonia 5v ja Superchrist. Nyt kuule soitettiin ekana ja teemana oli Sininen Sinfonia. Kauluspaidat ja silleen. Tomi oli unohtanut, että meitä on neljä jätkää bändissä ja Juho oli unohtanut ostaa sinistä maalia, joten pikkuisia kompromisseja jouduttiin tekemään ulkoasujen suhteen. Sinisen sinfonian kieroa laulutyyliä varten jouduin opiskelemaan kappaleen "Maailma ei muuttanut nimeään" 42 kertaa. Ystävämme kuulostivat luonnollisesti helvetin hyviltä. Huolimatta muka jostain puolivillaisesta yleisöennätyksestä, ei Tomppa saanut sämpylää kahviosta. Ainiin! Ennen keikkaa hiippailimme rakennuksen taakse maalaamaan taustakankaita. Paikalle tuli hyvä mutta pahalta vaikuttava hahmo: "Hei, ette kai te ole mitää antisatanisteja!?"
Mukana Olga. Teemana kuntosali. Mukana bodauspenkki, käsipainoja, steroideja, aurinkolaseja ja pyykkilautavatsoja PERKELE! Voimakkaat öljytyt miehet nostivat satoja ja taas tuhansia kiloja puhdasta jalostamatonta terästä ja japanilainen kehäkettu Lee murskasi kallollaan painepuristettuja kakkonelosia. Koukistajat maitohapoilla popsimme nipsuja ja pumppasimme niin perkeleesti. Huomattuaan etukäteen muutamia lankkuja klubin nurkassa, sanoi Pätkä että: "Ai, teillä on tänään Gym-show!"
Suu kiinni/Tårta på tårta/Seksiä,/Kuolema tulee/huumeita/Ei voi olla totta/XXX/Paskaa/Pappa sanoi, että/00800//Jänis/Kuopus
Kolmoissynttäreiksi naamioitu pornojuhla kunnan mökissä. Mukana Videovalvonta ja yllättäen Trefoil ja tietysti Kanula. Aijai. Teemana muka 69 Eyes. Herkullisen lystikäs keissi. ”Dance with me through the night / Into the serious moonlight”. Kanula toimi yleisön ja yhtyeemme yhteisenä väkivaltaisen mätänä orjana tunkien tekokyrpää suuhumme ja repien vaatteita. Kalustomme oli kuorrutettu Kallesta revityllä pornografialla. Hedelmäiset namukisut olivat pukeutuneet juuri ja juuri pikku stringeihin ja stay-upeihin ja Game Boy®ta taitavasti käyttänyt Videovalvonta tanssitti aamuun asti. Uusia ystäviäkin löytyi, vaikkei pildeä herunutkaan, paitsi varastan-kenkäsi-koska-kiire-panemaan -Kanulalle. Aivan kivaa.
Paskaa/Kuolema tulee/Suu kiinni/XXX/Pappa sanoi, että/Suu auki/Kilo/00800//Seksiä,/Ei voi olla totta
Herättyämme talosta pääsimme taas soittamaan. Rekonen: ”Sen vuoksihan tänne on tultu saatana!” Toinen keikkamme siviileissä. Päänsäryn säätelemät äänentasot luoteessa nautiskelimme krapulan korvaamattoman luovasta tulivoimasta.
& ruokaa/Tårta på tårta/Perkele kolme hevosta/Jänis/Arvaa, miltä musta tuntuu/Kuolema tulee+Kuopus
Lainaus Mikko Meriläisen kynästä (Soundi 11/2005):
"VALOMERKKIÄ ODOTELLESSA
Jollain ihmeen tempulla Sydän, Sydän sai humoristisen grungehevinsä toimimaan läpeensä akustisella Auto-levyllä. Livenä homma hajosi ainakin tällä kertaa totaalisesti käsiin. Keikka alkoi Backstreet Boys -imitoinnilla ja ontuvaa huumoria jaeltiin pitkin lyhyttä showcase-settiä muutenkin liikaa. Yhtyeen haahuilu oli harmittavaa sikälikin, että homma toimi komeasti silloin harvoin, kun pojat malttoivat soittaa kulmikasta ja raskasta suomiheviään. Esimerkiksi Kuolema tulee ja Paskaa purivat äkäisinä heviversioinakin mainiosti."
Mukana mm. Bleak, Olavi Uusivirta. Teemana Backstreet Boys2Men tai Backstreet Boyzone eli Backstreet Poison. Hauska sessio, johon hiottiin hotellihuoneessa koreografia kuin smaragdi. Muistan vain mennessäni kyyryheviasentoon nähneeni hihasta valuvan desin hikeä ja lihavan Tenkasen istuvan vaivautuneena lavalla petollisen sympaattiset kulmakarvat sykkyrällä. Erottauduin muusta seurueesta. Oloni oli vitun yksinäinen, vaikka parhaat ystäväni olivat mukana. Tarvitsen läheisyyttä. Tarvitsen tytön. Mutta en mitä tahansa tyttöä. Podettuani yksinäisyyttä näin omaan mieleeni painuvia juttuja. Ensin menin johonkin syömään, missä oli Bleakin pojat ja kaksi viimevuoden Idols-tuomaria, joista se kalju loi minuun pitkän lempeän humalaisen hymyn. Minulle ehdotettiin comboateriaa, mutta nappasinkin omaksi yllätyksekseni salaatin. Jatkoin pian matkaa ja hotellille päästyäni nuori poika avasi minulle oven. Hän oli hiukan pois tolaltaan. Hän ystävänsä oli näet kidnapattu. Tarina menee ilman Turun murretta näin: ”Olimme lähdössä pois Omenahotellista juhlimaan ja heti jalkakäytävälle päästyämme skinheadien muodostama simpanssipartio pysäytti meidät ja vaati maksamaan taksinsa. Kieltäydyimme ja he uhkasivat mukiloida meidät. Lähdimme karkuun. Olen nopea juoksija, mutta ystäväni ei ollut. Hetken päästä skinheadit soittivat ystäväni puhelimesta, että he olivat hotellihuoneessamme ja pitivät ystävääni panttivankina, ja sanoivat, että aikovat tappaa hänet.” Odottelimme poliisia ja yritin huojentaa nuorukaisen oloa, joka ei järkytykseltään ollut kertaakaan katsonut minua silmiin. Poliisin tultua en voinut muuta kuin siirtyä hotellihuoneeseeni, jossa Rekonen oli panemassa. Poistuin sieltä heti ja onneksi Tomi soitti ja kutsui luokseen. Odottelin eteisessä, kunnes turvamies kehotti minua nousemaan. ”Seistään nyt sitten”, sanoin hänelle ymmärtäen hetken kristallinselvästi S. Kanulan vireän auktoriteettivihan. Perillä toimin väsähtäneen ilonpilaajan pestissä kunnes nukahdin. Kaikki siellä olivat tosi mukavia.
Tårta på tårta/Aarre/Paskaa/huumeita/XXX/Suu kiinni/00800/Kuolema tulee
Mukana Elinvoima, Hiskias Möttö & Mojakka. Teemana kuolleet rokkitähdet. Vaikka esityksemme liikkuvat pääasiallisesti aina hyvän maun periferialla, ovat ne olleet yleensä aika harmittomista aihepiireistä, kuten sarjakuvista tai tosielämän ammateista. Tällä kertaa kävi toisin. Tämä on ensimmäinen keikka, jolloin toimintamme on hävettänyt minua. Idea taisi olla minun ja kaikki kuulosti erittäin hauskalta suunniteltaessa, mutta livetilanteessa minulle tuli moraalisesti pahoinvoiva olo. Tajusin ensimmäisen kerran yksityisen ja julkisen huumorin eron. Jos olisin ollut yleisössä katsomassa, olisin luultavasti lähtenyt pettyneenä ja surullisena pois. Ehkä se on hyvä jos pystyy vielä säikäyttämään itsensä. Tämä saattaa olla selitys sille, miksen pitänyt eräästä aikaisemmasta teemastamme, joka käsitteli vanhuksia. Luulin, että syynä oli roolin aiheuttama staattinen esiintyminen, mutta se taisikin olla moraalinen omatunto. Toinen mahdollinen syy keikan jälkeiselle puutumiselle on roolivaatteet. Olen huomannut, että viihdyn todella hyvin yksinkertaisissa löysissä kuumissa vaatteissa mahdolliset paskat naamassa tai tukassa. Rakastan hikoilua. Mikään ei voita rehellisen urheilun aiheuttamaa hajutonta hikeä. Housujen täytyy olla niin pitkät, että kompastun lahkeisiin ja vyötärön niin iso, että housut tippuvat, jos pompin. Ja sormet on pyyhittävä maalista tai öljystä ennen keikkaa. Korvatulpat tarpeeksi syvälle päähän, jottei toinen irtoa hevatessa. Mikään ei kuulosta pahemmalta kuin oma monitorini yhdellä hiljaisuuteen tottuneella korvalla yhtäkkiä kesken rankimman osuuden. Yksi varaplektra riittää, kunhan se on vaalea, jotta sen erottaa lattialta. Mahdollinen hattu, kaulakoru tai rilli lentää aina viimeistään ensimmäisen biisin alussa. En haluaisi irvailla vakaville asioille kuten murhille ja yliannostuksille tai vanhuuden vaivoille, mutta vauvojen tai uskontoryhmien pilkkaamista en näe ollenkaan paheellisena. Niillä taitaa olla se yhteinen piirre, etteivät huomaa, että muita ihmisiä on olemassa. Tarkoitan tällä vain niitä uskovaisia, jotka eivät ymmärrä, ettei pyhyys liity millään tavoin mihinkään lipereihin. Myöskään niitä ihmisiä en tule koskaan täysin tajuamaan, jotka sanovat: ”Älkää olko alasti, se loukkaa minua. Täällä on lapsia”, Vaikken kovin usein alasti uskallakaan olla. Tästä lähtien aion yrittää keskittyä enemmän soittoon, sillä kitarani ja lauluni kuulostavat usein paskalta. PS. Juho brennasi skebansa ja näytti mageelta.
Tårta på tårta/00800/& ruokaa/Kuopus/XXX/Suu kiinni/Suu auki/Kuolema tulee//Paskaa
Punk/combat-areena Pispalassa. Muita esiintyjiä: Turun Romantiikka, joka oli helvetin kova. Teemana homous? Yksi ongelmani on keksiä kivoja adjektiiveja silloin, kun keikalla on ollut hauskaa. Tällä kertaa valitsen sanat 'nasta pommitus'. Nurkassa visvakoira Mike riisuutuu ja puuhaa omia juttuja. Edessä orkesteri toteuttaa nurkkakuntaisesti bändikämpillä sovittuja laulujaan. Säälittävä homoilu jäi lyhyeksi, mutta meno rokkasi ja yleisö oli messissä, mikä on minulle kaikkein tärkeintä keikalla. Juho ja Tomi rakensivat livekokoisen Jonin rautalangasta, ständeistä, kepeistä ja teipistä.
Pappa sanoi, että/Tårta på tårta/Kuolema tulee/Oireisto/Perkele kolme hevosta/00800/Paskaa/Suu auki/& ruokaa//Suu kiinni/XXX
Muita esiintyjiä: Superchrist, Bitch Alert. Ei teemaa. Superchrist oli parhaimmillaan pursuten värejä ja luovuutta. Vihaa paristonaan käyttävän misantrooppi-Minervan hehkeä mielipide 150:stä katsojasta: "Tasan puolet liikaa." Tämä sekava semisessio rullasi tavallista ripeämmin ja kävi lähes urheilusta. On mukavaa soittaa nuorille ja nähdä yleisössä tasapäisesti tyttöjä ja ukkeleita. Juhon marraskuinen murjaanikunkku oli uudessa rotsissaan letkeä näky eikä Flycktin haamu-Serpicokaan kauaksi kalvennut, unohtamatta neljäkiloista sokeripussia rumpujen takana.
Kilo/Tårta på tårta/XXX/Suu auki/Suu kiinni/Paskaa/Kuolema tulee/Ei voi olla totta/00800//& ruokaa/Perkele kolme hevosta
Akustiseksi naamioitu jazz police -yritelmä.
00800/Kuolema tulee/Suu kiinni/Tårta på tårta/& ruokaa/Kukko/Seksiä,/Pappa sanoi, että/Perkele kolme hevosta/Ei voi olla totta/Kilo//huumeita/Paskaa
Arvaa, miltä musta tuntuu/Paskaa/Kädet ylös/Perkele kolme hevosta/& ruokaa/XXX/Ei voi olla totta/Suu kiinni/Kukko/Pappa sanoi, että/Tårta på tårta//00800/Kuolema tulee
4 3 2006 Vastakulttuuriklubi, Loimaa
Tosi kivaa soittaa, koska lava oli aivan helvetin iso. Kait maailman ihan paskimmat saundit. Tuomas poikkaisi kielensä oitis, joten vanha kunnon Vester kaivettiin esiin nurkasta. Tästä ilahtunut pieni tuoppi hypähti yllärinä kitarastani viritysnupit paskaksi, joten ei tarvinnut turhaan enää niitä väännellä. Arvioitu hävikki: 8 paria kapuloita, yksi VIP -kaularemmi 29.9.2003 Jokerit-Kärpät -otteluun muistaakseni. Olisin toivonut, että Loimaan nuoriso olisi onnistunut hyppäämään lattiasta läpite suoraan alakertaan. Tutustuimme matkan aikana myös mukavaan herrasmieheen nimeltä Porky. Oletko jo tavannut Porkyn? Toivottavasti tapaat hänet pian.
Perkele kolme hevosta/huumeita/& ruokaa/Kuolema tulee/XXX/Kolme kysymystä, kaksi vastausta/Pappa sanoi, että/Paskaa/Suu kiinni/Kukko//00800/Suu auki
Aika hauskaa, koska iltaan mahtui uutuuden viehätystä. Kuten tiedotusmoguli Sami sanoi aiemmin viikolla: "En jaksa tulla Wäiskiin." Tuttu paikka, tutut kujeet eli piirroshahmoja liikenteessä. Tajusin kyllä vasta jälkikäteen, että J. Simpsons on kylläkin ihan vaan hahmo kuule. Konsertin innoittamana ajattelin kuitenkin ryhtyä kirjanpitoon yhtyeemme tavarahävikin & sähläyksen tiimoilta.
Lavalle kipiteltyäni huomasin, että v-keppi on itekseen kaatunut tukevasta telineestään lattialle naamalteen. Matala c-kieli ei siinä rytäkässä pysynyt paikoillaan saati muut vireessä, joten jo alkuun vetäistiin sydärien viritystaukobravuuri. Basso kuulosti hetken ajan tältä: "Tsup", kun siitä hajosi mikrofoni. Pian myös Tompan rakastama vauvan paksuinen f-kieli tohjoutui virittelyn aikan kuullun funkahtavan peukuttelun myötä. Sen sijaan, että olisimme koitaaneet yhtä uutta biisiä, taisimme soittaa uuden version klassikostamme Kieli. Mikroskopan vahvistin joko sammui tai irtosi johdoistaan 3-4 kertaa tuon vihaisen nuoren herran takana. Yleisö sai tutustua entistäkin tarkemmin funkin salaiseen maailmaan.
Kas, yritin soittaa Kukkoa, mutta ei kuulu mithn? Onko piuhat kiinni? Onko volyymiä? Paavoissa vilkkuu valot, eli kitarasta tulee kyllä rokkia. Katotaas kaapiston johdot. Kaikki ok. Kamat on lainassa Sinfonian Liukkoselta, joten herra huudatetaan hätiin. Ei näy Liukkosta, joten kipaisen romantikko-Rekosen fenderin toimittamaan sijaisuutta. Laitan johdot ja mikrofonin kohdilleen. Kukko soi trion voimin taustalla. Liukkonen tulee paikalle: "Hei! Sun piuhat ja mikki on eri kaapissa kiinni!" ja siirtää ne takaisin omille tonteilleen. Ei taida kuulua mitään?
Oho! Nanoskopan keppi kuulostaa hassulta. Onko se vireessä? Se yritetään viritellä kevyen funkin voimin. Kitara on miltei vireessä. "Näillä mennään", sanoi Tuomas. "Keikkavireessä", sanoisin minä. Mutta mitä väliä jollain virellä, jos on otelauta paiskottu irti kepardista. Uusi kokoonpano hoiti keikan loppuun:
Rekonen - rummut
Suurtomtom - basso
J. Simpsons - kitara
Pikoskopa - laulu
Vasta hiukan keikan jälkeen meille selvisi illan todelinen jymyuutinen. Nimittäin Tyrannosaurus "Terminator" Rekonen of Chaos rikkoi keikan aikana:
0 basarikalvoa
0 basaripedaalia
0 peltiä
0 purnukkaa
0 virvelikalvoa
0 tomtomkalvoa
ja tasan 0 rumpukapulaa.
Myös Rekosen korvatulpat olivat tallella, eikä hän vuotanut verta. Tästä ilahtunut kieppuva hyrrä siirtyi yläkertaan heittelemään tuoppeja ja tuoleja, jolloin tuotantopäällikkö Aarnio saapasteli ilahtuneena huoneeseen: "Noo, ainakin Rekosella on hyvä energia. Hyvä Rekonen, anna mennä!"
Seuraavana aamuna Juha "Sebastian" Seittenranta, tuo kuuluisa valomies ja alapäiden herra kehtasi väittää, ettei homma mennyt ihan niin kuin puhelimessa sovittiin.
Seksiä,/huumeita/& ruokaa/XXX/Perkele kolme hevosta/Kukko/Jänis/Kolme kysymystä, kaksi vastausta/00800/Paskaa
Päivä lähti käyntiin helvetin hyvillä treeneillä. Rekonen toi jokaiselle suosikkijuomia: tradenomi Tompalle vettä, partyanimal Tuomakselle Brazil-aplarimehkaa, Juholle Olvin keppanan ja itselleen pullon EDiä. Eikä mitään light-sitruunapaskaa. Treenit olivat energisimmät ja ehkä parhaan kuuloiset koskaan. Tuomaksen sieluun kavunnut optimismi illan suhteen sai kuitenkin epäilyksiä osakseen tämän half-dwarffin kitaristikollegalta, aina niin realistiselta Minervalta (jonka ihmisviha on hienostunut kevään myötä). Ainiin! Tomi oli hankkinut uuden Scorpion-piuhan varoituksista huolimatta. Johto hajosi Tomin astuttua jalalla sen päälle.
Konserttiin sisältyi taas muutama yllätys. Laulu peitti välillä jopa rummut alleen, vaikka nekin oli mikitetty. Kaikki vehkeet ihan täysillä, mutta pikseliskopa senkun kyykyttää veljiään. Niin, ne rummut -tuo liikkuva ja hajoava tavararyhmä. Olisiko kuuden tai seitsemän biisin jälkeen lähtenyt basaripedaali ja haitsu-knubbens hevon vittuun. Ja loppu mentiin jo ilman sen kummempia kalvoja. Mutta touhukas nörttimme Flyckt malttoi odotellessaan syödä parit mikropitsat pahimpaan nälkäänsä ja jakoi kyllä parit epäilyttävät korputkin nuorukaisille. Taustakankaalle taisi heijastua helvetin makeita lieskoja tuon tuosta.
Perkele kolme hevosta/Kolme kysymystä, kaksi vastausta/Hai/Pappa sanoi, että/Jänis/& ruokaa/Kukko/Ei voi olla totta/XXX/Paskaa
1 4 2006 Lentävä Lautanen, Oulu
Perkele kolme hevosta/Kuolema tulee/Suu kiinni/Hai/Kukko/XXX/& ruokaa/Jänis/Pappa sanoi, että/Kolme kysymystä, kaksi vastausta/Paskaa/Suu auki//Ei voi olla totta/00800
Nyt jytisee!
